Sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset työnteon kannustimiin: tarkastelussa Kelan työttömyysetuuksia saavat
Vuoden 2024 sosiaaliturvamuutokset heikentävät Kelan työttömyysetuutta saavien rahallisia kannustimia pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen työhön merkittävästi. Toimeentulotuen saannin todennäköinen kasvu heikentää työnteon kannustimia entisestään. Muutokset kuitenkin vahvistavat kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.
Suomen hallitus toteuttaa vuonna 2024 useita merkittäviä muutoksia sosiaaliturvaan. Etuusmenojen pienentämisen lisäksi muutoksilla pyritään hallitusohjelman mukaan vahvistamaan työttömien rahallisia kannustimia ottaa vastaan ja lisätä työntekoa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan muutokset vahvistavat kokoaikatyön kannustimia väestötasolla keskimäärin. Kun verrataan eri etuuksia saavia ryhmiä, kannustimet vahvistuvat eniten ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajilla.
Tässä tarkastelussa pureudumme Kelan työttömyysetuutta saavien työteon kannustimiin esimerkkilaskelmien avulla. Tarkastelu on tehty osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VNTEAS) rahoittamaa hanketta Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa, ja se on jatkoa aiemmin julkaistulle selvitykselle vuoden 2024 sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista nuorten pienituloisuuteen.
Ei ole itsestään selvää, miten useat eri muutokset, kuten vaikkapa indeksijäädytys yhdistettynä työtulojen suojaosien poistoon, vaikuttavat yhdessä, eikä mille työtulon tasoille käytettävissä olevien tulojen ja kannustimien muutokset lopulta kohdistuvat ja kuinka suurina. Siksi erittelemme tässä kirjoituksessa työnteon kannustimia, ja vertailemme niitä osa-aikatyötä tekevien ja työttömien välillä.
Vertailussa kaksi esimerkkitaloutta vuoden 2024 muutoksilla ja ilman muutoksia
Arviomme perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla tehtyihin laskelmiin.
Esitämme laskelmat kahdelle esimerkkitaloudelle yksittäisenä tarkastelukuukautena. Molemmat esimerkkitaloudet saavat Kelan työttömyysetuutta ja yleistä asumistukea. Esimerkkitaloudet ovat:
- Kelan työttömyysetuutta ja yleistä asumistukea saava yksinasuva, asuinmenoina vuokra 650 euroa kuukaudessa ja vesimaksu 20 euroa kuukaudessa, asuinpaikkana Helsinki.
- Yhden päiväkoti-ikäisen lapsen yksinhuoltaja, asuinmenoina vuokra 850 euroa kuukaudessa ja vesimaksu 40 euroa kuukaudessa, asuinpaikkana Helsinki, tuloina lisäksi lapsilisä ja elatustuki.
Manner-Suomen väestössä kaikista vuoden 2021 aikana työttömyysetuuksia saaneista henkilöistä noin puolet (333 000 henkilöä) sai Kelan työttömyysetuutta. Kelan työttömyysturvaa saaneista noin 40 prosenttia (134 000 henkilöä) asui yksin ja 7 prosenttia (22 000) asui yksin lasten kanssa.
Esimerkkilaskelmat kuvaavat järjestelmän muutosta valittujen kotitaloustyyppien osalta tarkasti, mutta eivät tietenkään huomioi perhetilanteiden, tulonlähteiden, asumisjärjestelyjen tai työskentelyn moninaisuutta Kelan työttömyysetuuksia saavien koko joukossa. Nuorten (16–29-vuotiaat) osalta Kelan työttömyysturvaa saavat esimerkkitaloudet ovat kuitenkin havainnollisia, sillä nuoret työttömät saavat selvästi useammin Kelan työttömyysturvaa (69 prosenttia, 100 000 henkilöä) kuin työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa.
Vertaamme keskenään kahta vaihtoehtoista laskelmaa esimerkkikotitalouksien käytettävissä olevista tuloista:
- Reformilaskelma, jossa huomioidaan valtaosa vuonna 2024 toteutuvista muutoksista työttömyysturvassa, lapsilisässä, elatustuessa, yleisessä asumistuessa, toimeentulotuessa ja ansiotulon verotuksessa
- Peruslaskelma, jossa sosiaaliturvaetuuksiin ei tehdä muutoksia vaan ainoastaan lakisääteiset indeksikorotukset
Laskelmissa huomioituja muutoksia olemme kuvanneet tarkemmin aiemmassa kirjoituksessa.
Mittarina efektiivinen työllistymisveroaste
Työnteon kannustimia mittaamme efektiivisellä työllistymisveroasteella. Mittari kuvaa sitä, kuinka paljon työssäkäyntiä lisäävän kotitalouden käytettävissä olevat tulot muuttuvat suhteessa hankittuihin lisäansioihin, kun otetaan huomioon lisäansioiden vuoksi pienentyvät sosiaalietuudet ja lisääntyvät verot.
Jos esimerkiksi kokonaan työtön siirtyy osa-aikatyöhön ja saa siitä palkkatuloja 1 000 euroa, mutta käytettävissä olevat tulot kasvavat lähtötilanteeseen verrattuna vain 400 euroa, efektiivinen työllistymisveroaste on 60 prosenttia.
Työttömän käytettävissä olevat tulot pienenevät
Vuonna 2024 toteutuvat työttömän perusturvan ja yleisen asumistuen muutokset pienentävät näitä etuuksia saavien käytettävissä olevia tuloja merkittävästi. Yksinasuvalla esimerkkitaloudella käytettävissä olevat tulot pienenevät noin 2 500 euron palkkatuloille ja yksinhuoltajalla 3 400 euron palkkatuloille asti.
Ilman sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia yksinasuvan, kokonaan työttömän käytettävissä olevat tulot ovat 1 216 euroa ja muutosten kanssa 1 073 euroa kuukaudessa. Yksinasuvan, osa-aikaisesti työskentelevän työttömän käytettävissä olevat tulot ovat ilman muutoksia 500 euron palkkatuloilla noin 1 570 euroa, kun taas muutosten jälkeen hän yltää samoille käytettävissä oleville tuloille vasta 1 650 euron palkkatuloilla.
Yksinasuva saa soviteltua työttömyysturvaa ilman muutoksia vielä 1 950 euron kuukausiansioilla ja yleistä asumistukea 2 500 euron kuukausiansioilla. Muutosten jälkeen hän saa työttömyysturvaa 1 600 euron palkkatuloille asti ja yleistä asumistukea 1 800 euron palkkatuloille asti.
Jos oikeutta toimeentulotukeen ei huomioida, lisäansiot kuitenkin kasvattavat käytettävissä olevia tuloja sekä ilman muutoksia että niiden jälkeen lähes kaikilla tulotasoilla.
Osa-aikaisen ja pienipalkkaisen työn kannustimet heikkenevät, paremmin palkatun kokoaikatyön kannustimet vahvistuvat
Yksinasuvan työllistymisveroaste on ilman sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia alle 300 euron kuukausiansioille siirtyessä hyvin pieni, alle 10 prosenttia, mutta kasvaa jyrkästi 300 euroa ylittäville palkkatuloille ja saavuttaa 60 prosentin tason noin 1 650 euron palkkatulolla.
Muutosten jälkeen yksinasuvan työllistymisveroaste osa-aikatyöhön ylittää 60 prosenttia lähes kaikilla alle 2 500 euron työllistymispalkoilla. Työllistymisveroaste pienenee enintään 6 prosenttiyksikköä 2 150 euron ja sen ylittävillä kokoaikatyön palkoilla verrattuna tilanteeseen ilman muutoksia.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2024 sosiaaliturvan ja verotusten muutosten jälkeen esimerkkitalouksilla jää työllistymisestä osa-aikaisiin tai pienipalkkaisiin töihin vähemmän lisäansioita käteen kuin ilman muutoksia. Monilla aloilla ja erityisesti nuorilla myös kokoaikaisesta työstä voidaan maksaa alle 2 150 euroa kuukaudessa.
Seuraavassa kuviossa esitämme työllistymisveroasteet ilman sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia sekä muutosten kanssa, kun kokonaan työtön yksinasuva ja yksinhuoltaja siirtyvät eri palkkatuloille.
Yksinhuoltajan työllistymisveroasteet ovat samankaltaiset kuin yksinasuvan, joskin muutosten jälkeen yksinhuoltajan työllistymisveroaste pienille palkoille, kuten osa-aikatyöhön tai matalapalkka-aloille, on yksinasuvaa matalampi. Lisäksi työllistymisveroaste pienenee yksinhuoltajalla käytännössä vasta 2 700 euroa ylittäville palkkatuloille.
Kannustimet pienipalkkaisen työn vastaanottamiselle heikentyvät, koska työttömyysturvasta ja yleisestä asumistuesta poistetaan työtulojen suojaosat. Suuremmilla palkoilla kannustimet puolestaan vahvistuvat pääasiassa sen vuoksi, että kokonaan työttömän sosiaaliturvan tasoa lasketaan.
Toimeentulotukea saavalla työnteon kannustimet voivat heiketä merkittävästi
Moni Kelan työttömyysetuuksia saava henkilö (41 prosenttia vuonna 2021) kuuluu kotitalouteen, joka saa myös perustoimeentulotukea. Lisäksi vuonna 2024 toteutuvat työttömyysturvan ja yleisen asumistuen leikkaukset tuottavat todennäköisesti lisää toimeentulotukeen oikeutettuja kotitalouksia.
Leikkaukset myös kasvattavat toimeentulotukeen oikeutettujen kotitalouksien saamaa toimeentulotuen määrää. Yksinasuva kokonaan työtön saa ilman sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia toimeentulotukea 42 euroa ja muutosten jälkeen 185 euroa. Kokonaan työtön yksinhuoltaja saa ilman muutoksia toimeentulotukea 29 euroa, mutta muutosten jälkeen jopa 308 euroa.
Kun muiden etuuksien tasoa alennetaan, nousee se palkkataso, jolla voi saada perustoimeentulotukea. Seuraavassa kuviossa esitämme yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot eri palkoilla ja kokonaan työttömän työllistymisveroasteet eri työllistymispalkoille, kun huomioidaan mahdollinen oikeus perustoimeentulotukeen.
Ilman muutoksia esimerkkiyksinhuoltaja saa toimeentulotukea 150 euron palkkatuloille asti, kun taas muutosten jälkeen oikeus toimeentulotukeen jatkuu peräti 1 050 euron palkkatuloille.
Toimeentulotuen saaminen heikentää esimerkkitalouksien työnteon kannustimia merkittävästi. Sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten jälkeen yksinhuoltajan työllistymisveroaste nousee yli 60 prosenttiin jo 400 euron työllistymispalkoilla ja saavuttaa 85 prosentin rajan 1 000 euron palkoilla.
Kun oikeus toimeentulotukeen lasketaan mukaan, esimerkkiyksinhuoltajan työllistymisveroaste on korkeampi kuin se olisi ilman muutoksia lähes 3 500 euron palkkatuloon asti. Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten mediaanipalkka oli 3 215 euroa joulukuussa 2023.
Osa-aikaisten kannustimet tienata enemmän vahvistuvat
Voidaan odottaa, että osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyvien työttömien kannustimet vahvistuvat työllistymisveroasteella mitattuna, kun osa-aikaisesti työskentelevien työttömien etuustulot pienenevät. Seuraavassa kuviossa esitämme esimerkkitalouksien työllistymisveroasteet korkeammille palkkatuloille, kun lähtötilanne on 1 000 euron palkkatulo.
Ilman sosiaaliturvan ja verotuksen muutoksia työllistymisveroasteet alkavat yli 70 prosentista ja nousevat yli 80 prosentin rajan 1 750 euron työllistymispalkoilla. Yksinasuvan työllistymisveroaste laskee alle 70 prosentin rajan noin 2 950 euron työllistymispalkoista ylöspäin, mutta yksinhuoltajalla se pysyy yli 75 prosentissa läpi koko tarkastellun palkkatuloalueen.
Muutosten jälkeen työllistymisveroasteet ovat hieman peruslaskelmaa korkeammat niin yksinasuvalle kuin yksinhuoltajallekin noin 1 600 euron palkoille asti. Tätä korkeammille palkoille työllistymisveroasteet ovat puolestaan selkeästi matalammat muutosten jälkeen.
Lopuksi
Vuonna 2024 voimaan tulevat sosiaaliturva- ja veromuutokset muuttavat melko paljon Kelan työttömyysetuuksia saavien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja työnteon rahallisia kannustimia. Esimerkkitalouksia koskevan tarkastelumme perusteella kannustimet työskentelyyn pienillä palkoilla tai osa-aikaisesti heikkenevät. Kun toimeentulotuki huomioidaan, kannustimet voivat heikentyä jopa yllättävän suurilla, yli mediaanitulon palkoilla.
Toteutuvien sosiaaliturvan leikkausten jälkeen aiempaa useampi työtön todennäköisesti saa enemmän toimeentulotukea, mikä tunnetusti heikentää työnteon rahallisia kannustimia merkittävästi. Toisaalta muutokset vahvistavat kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikaiseen työhön.
Erityisesti nuorten kannalta merkityksellistä on myös se, että opintoetuuksien taso nousee työttömyysturvaan verrattuna.
Jatkotutkimuksessa on syytä seurata, miten Kelan etuuksia saavien työttömien osa-aikainen työskentely ja työllistyminen kokoaikaisesti muuttuvat, etenkin kun sosiaaliturvan suojaosat ovat aiemman tutkimuksen mukaan lisänneet osa-aikatyötä ja osa-aikaisesti työskentelemisen on arvioitu olevan yhteydessä työllistymiseen myöhemmin. Jos taas kokoaikainen työskentely muutosten johdosta lisääntyy, sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset esimerkiksi pienituloisuuteen voivat jäädä arvioitua pienemmiksi.
Kirjoittajat
Marjo Pyy-Martikainen
matemaatikko, Kela
marjo.pyy-martikainen@kela.fi
Miska Simanainen
tutkija, Kela
miska.simanainen@kela.fi
Lisätietoa
- Mikrosimulointi: Sosiaaliturvaleikkaukset iskevät jo ennestään pienituloisiin nuoriin
- Hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi (valtioneuvosto.fi)
- SOSTE selvitti hallituksen leikkausten vaikutukset maakunnittain – Lähes 17 000 uutta alaikäistä tippuu köyhyysrajan alle (soste.fi)
- Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi on valmistunut (stm.fi)
- THL:n raportti: Laajat sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja muuttavat suomalaisen sosiaalipolitiikan suuntaa (thl.fi)
- SISU-mikrosimulointimalli (stat.fi)
- Tutkimushanke: Sosiaaliturvan toimivuus nuorten erilaisissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa
